Tampere
Taike
B2
Conikuvat

Kunniavieras Petri Hiltunen

Petri Hiltunen

Petri Hiltunen on sarjakuvien saralla vanha konkari, sillä häneltä on julkaistu jo 37 albumia. Monet niistä ovat pitkiä, suoraan albumeiksi tarkoitettuja tarinoita, mutta joukkoon mahtuu myös lyhyiden tarinoiden ja jatko-kertomusten sekä sanomalehti strippien kokoelmia. Hän kirjoittaa yleensä omat tarinansa, mutta on myös välillä tehnyt yhteistyötä muiden suomalaisten käsikirjoittajien kanssa.

Synnyttyään 1967 hän ensin vietti nuoruutensa asustelemalla eri puolilla Suomea, kunnes vakiintui lopulta Helsinkiin. Hän on naimisissa, ja hänen tyttärensä Tuisku Hiltunen on myös sarjakuvan tekijä. Jopa erinomainen sellainen.

Hiltunen vaihtelee mielellään genrestä toiseen. Historia, scifi, fantasia ja kauhu ovat hänelle kaikkein lähimpänä sydäntä, mutta hän on tehnyt myös paljon puhdasta huumoria. Piirrosjälki vaihtelee realismista karrikoituun, ja on suurimmaksi osaksi mustavalkoista. Hän ei erityisesti pidä jatko-osien tehtailusta, joten vaikka ne ovat harvinaisempia, niin kolmesta hahmosta on kuitenkin enemmän materiaalia; Praedor Ferronista, lännensankari Kalkkarosta ja suomalaisten myyttisestä tietäjästä Väinämöisestä.

Hän on myös sovittanut valmiita novelleja, romaaneja ja runoja sarjakuviensa käsikirjoituksiksi. Näistä mainittakoon vaikka Robert E. Howardin Mustan rannikon kuningatar (1991) ja Harmaan jumalan hetki (1994) ja Xenofonin Anabasis (2011-2013). Myös jotkut Eino Leinon ja Samuli Paulaharjun tuotokset ovat siirtyneet kuvalliseen muotoon.

Hänen työnsä ei kuitenkaan rajoitu sarjakuviin, vaan hän on kokeillut myös kykyjään lähes kaikilla visuaalisen taiteen aloilla. Hän on kuvittanut 21 kirjaa ja lukuisia oppikirjoja. Pelkkiä kirjan kansia on tusinoittain. Puhumattakaan CD-levyjen kansista, bändipaidoista, tatuointi malleista, karikatyyreistä, hahmo suunnittelusta, roolipeli kuvituksista, story boardeista, logoista, jne. Tämän lisäksi hän välillä opettaa, mentoroi, luennoi ja kirjoittaa artikkeleja. Hänen töihinsä voi tutustua vaikkapa Instagrammissa: petri_hiltunen_artist.

Petri Hiltusen ohjelma Kupliin aikana

Lauantai 26.3.

  • kello 10:30-11:00 - Avajaiset (Pieni Sali)
  • kello 12:00-13:00 - Kunniavierashaastattelu (Duetto 1)
  • kello 13:00-13:30 - Signeeraus (Sorsapuistosali / Myyntipöytäsali)
  • kello 14:00-16:00 - Apua sarjis-ammattilaiselta - työpaja keskenäisillä sarjakuvaprojekteille (Opus 3)

Sunnuntai

  • kello 15:00-16:00 - Kunniavierashaastattelu (Duetto 1)
  • kello 16:00-16:30 - Signeeraus (Sorsapuistosali / Myyntipöytäsali)

Kunniavieras Maikki Harjanne

Maikki Harjanne

Maikki Harjanne (s. 1944 Sippolassa) on Suomen tunnetuimpia lastenkirjailijoita. Tomera pikkutyttö Minttu teki ensiesiintymisensä v. 1978, ja saavutti nopeasti suuren suosion. Harjanne halusi Minttu-kirjoissa kertoa satujen sijaan lasten omasta arjesta. Minttu-kirjoja on ilmestynyt jo viitisenkymmentä, ja yhä uudet sukupolvet lainaavat niitä sylikaupalla kirjastoista. Kirjat nostivat myös Mintun suosituksi tyttöjen nimeksi.

Harjanne on valmistunut kuvaamataidon opettajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta 1970. Opiskelujen lomassa hän työskenteli Marimekolla, jota kuvasi myöhemmin ”yliopistoksi, jossa opiskelemisesta maksettiin rahaa”. Ennen vapaaksi taiteilijaksi ryhtymistään hän toimi opettajana Helsingin I normaalilyseossa ja Taideteollisessa korkeakoulussa 1970-74. Opetustöistä hänet värvättiin tekemään Noppa-lastenohjelmaa Yleisradiolle. Harjanne teki ohjelmaan käsikirjoituksia, piirsi kuvia ja juonsi.

Miehensä Mikko Harjanteen kanssa Maikki teki myös animaatioita, kunnes lastenkirjat veivät mukanaan. Minttu-kirjojen lisäksi suosittuja kirjasarjoja ovat Vanttu, Santtu ja Meidän vauva.

1980-luvun alussa sarjakuvaa ei vielä arvostettu taiteenlajina, ja ärsyyntyminen tähän sai Harjanteen tekemään Mintusta myös sarjakuvasankarin. Hän soitti suosittuun Kotiliesi-lehteen, ja ehdotti sinne sarjakuvan tekemistä. Lehti kiinnostui, ja julkaisikin koko sivun Minttu-sarjoja vuodesta 1982 vuoteen 1990. Muita Harjanteen lehtisarjakuvia ovat Alma ja Ruttu Koululaisessa ja Satunnainen (Eppu Nuotion kanssa) sekä Mixi & Mutsi Me Naisissa.

Vuonna 1997 ilmestyi aikuisten sarjakuvakirja Serkkupoika, josta tehtiin myös animaatio. Serkkupojan kultakala kuolee, ja poika lähtee etsimään uudeksi lemmikiksi Islannin taikakoiraa. Kirjaa voisi luonnehtia absurdin anarkistiseksi, ja siinä on kaikuja 60-luvun undergroundista.

Vuonna 2001 ilmestyi sarjakuvamainen matkakirja Mazzanon taikaa ja 2008 kuvitettu muistelmateos Ilmaiset monot.

Maikki Harjanne on edelleen aktiivinen tekijä. Vuoden 2022 ensimmäisinä kuukausina on ilmestynyt jo kolme kirjaa: kuva-runokirja Ipakon yö (ntamo), kuvakirja Minttu ja kadonneet kirjat (Otava) sekä sarjakuvakokoelma Täydellinen Minttu (Kissanviikset). Jälkimmäinen sisältää kaikki tehdyt Minttu-sarjakuvat.

Harjanne on palkittu työstään mm. Nuorisokirjallisuuden valtionpalkinnolla, Lastenkulttuurin valtionpalkinnolla, Kaarina Helakisa -palkinnolla ja Pro Finlandia -kunniamerkillä.

Maikki Harjanteen ohjelma Kupliin aikana:

Lauantai 26.3.

  • kello 10:30-11:00 - Avajaiset (Pieni Sali)
  • kello 11:00-12:00 - Täydellinen Minttu -julkkari (Duetto 2)
  • kello 14:00-15:00 - Kunniavierashaastattelu (Duetto 1)
  • kello 15:00-15:30 - Signeeraus (Sorsapuistosali / Myyntipöytäsali)

Sunnuntai

  • kello 14:00-15:00 - Kunniavierashaastattelu (Duetto 1)
  • kello 15:00-15:30 - Signeeraus (Sorsapuistosali / Myyntipöytäsali)